
Teoria ennustaa, että kvanttitietokone ei karkeistetussa mallissa voita tavallista, koska mittaus kutistaa laskennan haarat yhdeksi.
- Testi
- Kvanttitietokone-labra
- Palkinto
- Laskenta +1, Skepsis +1
Laajennus, kortti 141

Teoria ennustaa, että kvanttitietokone ei karkeistetussa mallissa voita tavallista, koska mittaus kutistaa laskennan haarat yhdeksi.
Laajennus, kortti 141
Teoria. Pelaat sen 1 €:lla, saat Skepsis +1 ja teorian Konsensus alkaa nollasta. Pöydässäsi voi olla enintään kolme teoriaa. Ennuste testataan projektilla Kvanttitietokone-labra (Vaikeus 5+). Kun projektin Tekniikka +1 lasketaan mukaan, tarvitset nopasta 4 tai enemmän, joten testi onnistuu 50 %:n todennäköisyydellä, kun Huolellisuus ja Melu ovat nollassa. Muu saman alueen projekti nostaa Vaikeutta +1. Toisen alueen projekti nostaa sitä +3, tai vain +1, kun ennusteella on jo onnistunut testi. Onnistunut testi nostaa teorian Konsensusta +1, ja testaaja saa Laskenta +1 ja Skepsis +1. Nollatulos laskee Konsensusta yhdellä ja antaa Skepsis +1. Suurimmat pisteet tulevat replikaatiosta. Kun sama ennuste onnistuu toisen kerran eri projektilla, saat 3 Voittopistettä. Saman projektin uusi osuma toisella menetelmällä on toisto, joka antaa vain Huolellisuus +1. Jos replikaatio tulee toisen alueen projektilla, syntyy silta.
Stephen Wolfram esitti 2020, että maailmankaikkeus on yksinkertaisilla säännöillä kasvava hypergraafi, eli verkko, jonka yksi linkki voi yhdistää monta pistettä. Avaruus on tämän verkon suuren mittakaavan muoto, ja aika on sääntöjen peräkkäistä soveltamista. Suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka pyritään johtamaan päivitysjärjestysten rakenteesta. Hanke jatkaa hänen vuoden 2002 kirjansa ideoita.
Wolframin mukaan maailmamme omaa sääntöä ei ole löydetty, joten määrällisiä uusia ennusteita ei ole. Keskeiset työt ilmestyivät lehdessä Complex Systems, jonka Wolfram perusti, ja Daniel Harlow kutsui tuloksia parhaimmillaankin laadullisiksi. Scott Aaronson osoitti 2002, ettei Wolframin aiempi deterministinen malli sovi yhteen sekä suhteellisuusteorian että Bellin epäyhtälön rikkoutumisen kanssa, mutta nykyinen haarautuva malli on eri rakenne. Kortin testi nojaa Jonathan Gorardin ehdolliseen väitteeseen.
Tiedot tarkistettu 10/2026